Eläintenhoitaja ura odottaa!

Minut hyväksyttiin todella hyvin pistein Kiteelle eläintenhoitajaksi opiskelemaan. Onnellsiempi en voisi olla! Toivotaan vielä vaan, että saan asunnon sieltä, jonne saisin tuoda koirani sitten aina viikoksi ja viikonlopuksi kotiin. :) Ja tietysti aina työssäoppimisen ajaksi tulisin myös kotiin.

En malta odottaa koulun alkamista ja tietoa asunnon saamisesta.

Kyseessä on siis maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon koulutusohjelma. Kolme vuotta sitä, niin sitten olen parin askeleen lähempänä unelmaa! <3

Pitkästä aikaa vähän päivitystä.

En oo pitkään aikaan tietosesti kirjottanu tänne blogiin oikeastaan mitään, koska oon ollu tosi kiireinen nyt, koska sain yllättäin töitä! Oon ihan ilonen siitä, että sain töitä, mutta muulle tekemiselle ei oikein jää aikaa, kun töiden jälkeen oon niin väsynyt... Herätys viikolla 4:30 ja työpäivä parhaimmillaan saattaa loppua vasta kuuden aikaan... Huh. Mutta rahaa tulee! Se on positiivista.

Kuvassa Kiran äiti Challa aka Kirppu

Jokatapauskessa paljon on ehtinyt tapahtua. Ihan ensimmäiseksi voin sanoa sen, että pääsin sinne Kiteelle maatalousalan pk eläintenhoitajaksi! Perjantai 13. päivä ei mulle ainakaan ollut niin huono onninen, kun luulis. (Töissä sattui kyllä ja tapahtui noiden hemmetin lattianpesukoneiden kanssa vaikka ja mitä, mutta tää eläintenhoitaja koulutus -tieto pelasti päivän!)

Toisena voin kertoa sen, että tämä perjantai 13. päivä (joo just se) on aiheuttanut mulle flunssan. Hieman lämpä ja nenä vuotaa ku niagaran putous. Onneksi kunnon työntekijä sairastaa vain viikonloppuisin... *huoh

Kiran kanssa ollaan aloitettu pentukurssi ja heti ensimmäisellä kerralla myöhästyttiin tunnin verran, koska olin tulkinnut sähköpostia väärin. *tyhmä Jassu...

Nöpön kanssa rallytoko on jatkunut kivasti ja ollaan tehty jo pitempiä ratoja! Viime kerralla oli vaan niin julmetun kuuma, että Nöpö väsähti jo puolessa välissä treenejä, niin keskittyminen oli AAAAIVAN jossain muualla, kun namissa ja radan suorittamisessa. Puolessa välissä Nöpö kyllä onneks tajus et "jaaaaaaa, tässä tehään tällasta, no minäpä näytän taitoni". Sitten mentiinkin niin mallikkaasti loppuun asti. :)

Parisen päivää sitten käytiin taas tapaamassa Kiran sisaruksia ja Kira YLLÄTTÄIN dominoi kaikkia. (Kaikkia paitsi tietysti äitiänsä...Siltä se sai kyytiä muidenkin edestä.) Ei se kotona niin dominoiva ole, mutta saa nähdä nyt sitten, kun koirapuistoillaan vähän enemmän ja pistetään tapaamaan muita koiria, että miten menee.

Eipä tässä nyt muuta tule mieleen ainakaan tähän hätään...

Haaveita

Mulla on tässä pikkuhiljaa noussut aikamoinen eläinkuume, eli kauhea hinku olisi saada kaiken näköistä elukkaa itselle, mutta eihän se nyt oikein sovi tällaiseen elämäntilanteeseen ja näin pieneen kämppään. Samalla sitä on hirmuset haaveet muuttaa maalle laajoihin tiloihin, jonne sitten ottaisi paljon erilaisia elukoita.

Kaikki kuvat ovat otettu google.com:ista

Eli talo saisi olla melko moderni, mutta silti saisi olla lääniä itsellään, jotta sinne niitä elukoita voisi ottaa. :) En tiedä miten nuo kaksi asiaa yhdistäisi, koska aina kun näkee maatilan, niin siellä ei mitään kauhean modernia taloa ole vaan perus puutalo. Mutta unelmathan on unelmia. :)

Sitten siihen pääasiaan eli eläimiin. Mitä eläimiä haluaisin? Se taitaa olla kyllä aika pitkä lista...

Ensimmäisenä tietysti haluaisin tehdä oman kennelin! Mieluiten sellaisen, että koirat asuisivat sisällä ja saisisvat juosta ulkona vapaana. Talo olisi oltava siis sellaisella alueella, missä ei autoja olisi mailla eikä halmeilla, kelpaisi minulle. Kennel olisi tietysti Suomenlapinkoira-kennel, mutta mistä sitä tietää mihin rotuun minä vielä elämäni aikana ihastuisin? :)

Muina eläiminä haluaisin, että olisi possuja, lampaita, kanoja, kissoja, (siiliä?) sekä pupuja. Jokaisella olisi omat asuintilansa ulkoiluun ja sisällä olemiseen. Ottakaa huomioon siis, että en (vielä) tiedä näistä eläimistä oikeastaan mitään (paitsi kissoista), joten älkää tuomitko. 

Sisäelukoiksi sitten haluaisin frettejä... Fretit ja puput ovat tällä hetkellä ne mun must have elukat! Oon aina halunnut pupuja, mutta sitä varten haluaisin, että ne saisivat asua pihalla omassa häkissään kesäisin. Siihen ei nyt olisi mahdollisuutta, koska asun kaupungissa... 

Kuvat ei ole minun ottamia, olen ottanut ne google.com:ista hakusanalla pupuja. :)

Nämäkin kuvat googlesta hakuasanalla fretti. :)

Ehkä mä vielä joskus muutan omakotitaloon med iso oma piha, niin saisin sinne kaikki elukoita sitten mahdutettua. :) Tässä nyt vähän tällaista pohdiskelua. Jos vaikka pääsisin sinne eläintenhoitajakouluun, niin olisin ehkä hieman lähempänä unelmaa. Eli saisin olla tekemisissä näiden pienten söpöliinien kanssa. Ja tiedän raskasta se on, mutta se on sen arvosta! Tiedän sen! :)

10 Seuraajaa, kiitos! + eläintenhoitaja pääsykoe

Nyt Nöpön, Kiran ja mun blogissa on jo 10 seuraajaa, joka on itselleni hyvin iso määrä. En ikinä uskonut, että edes yhtä kiinnostaisi lukea hölmöjä sepustuksia elämästä, ensin yhden, sitten kahden koiran kanssa. Mutta kyllä vain! Lukijoita on jo 10! Saattaa vaikuttaa hassulta, että niin "pienestä" määrästä innostun, mutta se merkkaa mulle tosi paljon!

ISO KIITOS SIITÄ NIILLE, KETKÄ SITÄ SEURAA NAPPIA ON PAINANUT!

Ajattelin myös tehdä jonkinlaisen kisan/arvonnan, jos joskus pääsen jopa 20 seuraajaan, niin siinäkin olisi sitten jotain odotettavaa. Ehkä 10:llä ihmisellä arvonnan teettäminen olisi vielä vähän hassua. :P Joten, jos tässä nyt vielä vähän seuraajia/lukijoita saataisiin, niin sitten olisi arvonnankin aika! Jee ^^

Vähän omaan elämää liittyvää päivitystä vielä. Kävin tänään maatalousalan tutkinnon eläintenhoitaja pääsykokeissa. Siellä oli pelkästään haastattelu, jossa kysyttiin, että mitä eläintenhoitaja tekee työkseen? Onko aamuvuorot ongelma? Onko sairauksia? Miksi minä olisin hyvä eläintenhoitaja? jne.
Osasin mielestäni vastata hyvin noihin kysymyksiin ja sainkin oikein keskustelua aikaiseksi huoneessa. Lopuksi haastattelijat sanoivat, että meillä oli hyvä keskustelu ja arvostavat minua. Lopuksi vielä kysyin, että paljonko hakijoista pääsee sisään, niin vastasivat, että ehkä n. 2/3. Viime vuonna pääsivät kaikki hakijat.
Sitten he sanoivat vielä, että onnea pääsemiseen ja vinkkasivat silmää ja näyttivät peukalla minulle onnea. Siitä tuli hyvä mieli. Toivon todella pääseväni unelmaani havittelemaan. Sen saa sitten tietää 12.06.2014, eli noin kuukauden päästä!